torstai 26. toukokuuta 2016

Ruma ankanpoikanen




Johanna Kurkela - Teen susta kuninkaan



Löysin kappaleen ihan vahingossa kun kuuntelin Youtubessa kappaleita.
Jostain syystä kappale kosketti samalla kuin ilahdutti. Videon joka on laulun taustalla olen nähnyt useampaan kertaa. Mutta nyt jotenkin erilailla kosketi mieltäniä.

Joku voisi sanoa, että raskaus on tuonut tunteet pintaan. En kiellä asiaa, vaikka olen aina eläytynyt kokosydämestäni animaatio elokuviin mukaan. Pahimmat itkuleffat ovat olleet Spirit ja Bambi. Aina lopussa viimeistään on tullut kyynel silmäkulmaan, mutta noissa elokuvissa se tulee aikaisemmin.

Frozen leffan jatko-osaa odotan mielenkiinnolla. Sillä eka oli hyvä ja mukaansa tempaaja se sopi aikuisille kuin lapsille. Niin kuin myös Kaksin karkuteillä.


Yön uusin levy Puolet taivaasta - Puolet Helvetistä, julkaistiin 20.5.2016.
Levyn nimi lupasi paljon, mutta ensimmäinen kuuntelu kerta oli pettymys. Kun levyä oli suitsittu, että uudenlainen levy ja erilaista Yötä pitkästä aikaa. No, minun korvaani ekalle kerralla kuulosti ihan iskemältä ja temmottomalta, samalta Yöltä jota olen kuullut parin levyn verran. Joten sanon suoraan, että petyin. Sanoitukset lauluihin olivat hyvät, ainoastaan jäin kaipaamaan musiikissa menevyyttä ja mukaansa tempaamista. Luin kannet kertaalleen läpi ennen kuin aloin kuuntelemaan ja sanat opin heti. Joten todellakin iskelmä musaa. Vanhaa kunnon Yötä on ikävä, mutta onneksi sitä kuulee niistä vanhoista levyistä. Myönnän etteivät kaverit ole enään pari kymppisiä innokkaita kloppeja vaan lähemmäs viiskymppisiä aikuisia miehiä. Mutta kun vertaan Popedaan ja Pateen niin ei heissä ikä näy musiikissa. Mutta laitan tähän loppuun Yön ensimmäisen sinkkulohkaisun levyltä.

YÖ    Puolet taivaasta - Puolet Helvetistä

Minne tuulet vie


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Kaatuneiden muistopäivä





 Tänään on liuhunut saloissa Suomen liput. Sateesta huolimatta väkeä oli kirkossakin sankoin joukoin. 

Kuva on Sahalahden hautausmaalta, jumalanpalveluksen jälkeen. Veteraanien laskema muistoseppele on viety jumalanpalveluksen päätteeksi patsaan juureen.

Muistelkaamme mitä tämä päivä meille, nyt merkitsee. Miltä nykypäivän päätön mellakointi ja mielenosoitukset näyttävät veteraaniien silmin. Jotka ovat kuitenkin nähneet paljon muutakin pahaa maailmassa kuin mitä nykyajan ihmiset.



Sitten mitä tämä kahva tässä merkitsee. 
No, sitä että tänään laitoin yhden oven kiinni alkavan lomani ja äitiysloman takia. Vielähän minulla työpäiviä on noin kaksi ja puoli jäljellä. 
Mutta tänään oli viimeinen messu missä olin vähään aikaan töissä. 
 Mielessä pyörii vielä monta asiaa ja vaihtoehtoa joihin en osaa sanoa vastausta. 
Tai oikeammin en osaa tehdä päätöstä. Sillä on hankalaa vaan päästää irti töistä, kun taas toisaalta odottaa että voi vaan sanoa hei ja lähteä lomille. 



Kuitenkin odotan että saan ruveta touhuaan muutakuin suntion töitä. Siksi olen varannut itselleni parturin ekalle vapaapäivälleni ja hiusmalli tulee olemaan sen mukainen etten ole kirkollisissa toimituksissa. Saan taas toteuttaa itseäni oikein kunnolla, rentoutua ennen vauvan syntymää ja laittaa paikkoja kuntoon. Isäntä jo totesi että tehdään yksi asia kerrallaan. No, mää taas suunnittelen montaa hommaa kerralla :D

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Hauskaa Wappua!!!!

Tänään on ollut aivan mahtava kelic. Aurinko on paistanuta ja lämmittänyt mukavasti. 
Kylläkään en oo vielä luopunut kerrospukeutumisesta, mutta keventänyt olen vaatetusta.

Kuitenkin viikko sitten sain hyppiä vesisateessa kuralätäköihin. Kyllä luit ihan oikein, mutta kun pukee kuravaatteet päälle ei haittaa vaikka kastuu. Jos et usko ettetä hypin laitan kuvia todisteeksi.




Mutta palataan auringon paisteeseen ja kauniiseen keliin. 
Tänään lenteli stodella paljon perhosia, tunnistin ainakin sitruunaperhosen ja nokkosperhosen. En oo varma näinkö myös neitoperhosen. Kaulushaikaran äänen kuulin ja säikytinkoskeloparin mökkirannassa. Kylläkin en huomannut että ovat laiturin edessä uiskentelemassa. Kun piti saada odettua kuvaa järvimaisemasta.


 



Yleensä olen vappuna aloittanut uinti kauden, mutta tänä vuonna en sitä tehnyt. Syy se että olen raskaana ja liian moni on sanonut ettei kylmään vteen saa mennä. No, järvi vesi ei oo koskaan lämmintä, mutta en jaksanut väittää vastaan. Kuitenkin koirani kävi puolestani uimassa. 






Kuvailin sitten vähän ötököitä ja kukkia. No, pakkohan joitan kevään merkkejä oli kuvata. Kun omat tulppaanit pihassa ova vielä nousemassa. Krookukset kukkivat kyllä, mutta luonnon omat kukat ovat taas ihan oma lukunsa.


Koppakuoriainan

Sinivuuokkoja
Monethan kerää ens sunnuntaina äidille, mutta minusta ne ovat luonnossa kauniimpia kuin maljakossa. Ostan vaikka kukkia kaupasta äidilleni ja anopille (tuleville isoäideille). 

Jotain pientä jo olen hankkinut mutta en vielä paljasta jos vaikka lukevat blogiani. Mutta kyllä sen ehtii ens viikollakin julkaista :)


Nyt kaikille hyvää viikkoa ja ihanaa vappuviikonloppua.