torstai 26. toukokuuta 2016

Ruma ankanpoikanen




Johanna Kurkela - Teen susta kuninkaan



Löysin kappaleen ihan vahingossa kun kuuntelin Youtubessa kappaleita.
Jostain syystä kappale kosketti samalla kuin ilahdutti. Videon joka on laulun taustalla olen nähnyt useampaan kertaa. Mutta nyt jotenkin erilailla kosketi mieltäniä.

Joku voisi sanoa, että raskaus on tuonut tunteet pintaan. En kiellä asiaa, vaikka olen aina eläytynyt kokosydämestäni animaatio elokuviin mukaan. Pahimmat itkuleffat ovat olleet Spirit ja Bambi. Aina lopussa viimeistään on tullut kyynel silmäkulmaan, mutta noissa elokuvissa se tulee aikaisemmin.

Frozen leffan jatko-osaa odotan mielenkiinnolla. Sillä eka oli hyvä ja mukaansa tempaaja se sopi aikuisille kuin lapsille. Niin kuin myös Kaksin karkuteillä.


Yön uusin levy Puolet taivaasta - Puolet Helvetistä, julkaistiin 20.5.2016.
Levyn nimi lupasi paljon, mutta ensimmäinen kuuntelu kerta oli pettymys. Kun levyä oli suitsittu, että uudenlainen levy ja erilaista Yötä pitkästä aikaa. No, minun korvaani ekalle kerralla kuulosti ihan iskemältä ja temmottomalta, samalta Yöltä jota olen kuullut parin levyn verran. Joten sanon suoraan, että petyin. Sanoitukset lauluihin olivat hyvät, ainoastaan jäin kaipaamaan musiikissa menevyyttä ja mukaansa tempaamista. Luin kannet kertaalleen läpi ennen kuin aloin kuuntelemaan ja sanat opin heti. Joten todellakin iskelmä musaa. Vanhaa kunnon Yötä on ikävä, mutta onneksi sitä kuulee niistä vanhoista levyistä. Myönnän etteivät kaverit ole enään pari kymppisiä innokkaita kloppeja vaan lähemmäs viiskymppisiä aikuisia miehiä. Mutta kun vertaan Popedaan ja Pateen niin ei heissä ikä näy musiikissa. Mutta laitan tähän loppuun Yön ensimmäisen sinkkulohkaisun levyltä.

YÖ    Puolet taivaasta - Puolet Helvetistä

Minne tuulet vie


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti